Siirsimme Teron kanssa aampäivällä latohirret Kirppakenttään -tulisiko vaikka hevossuoja joskus tulevaisudessa. Ainakin jonkinlainen säilytyspaikka, kun meillä tuota tavaraa kertyy.

Iltapäivällä valjastimme Voiman kärryjen eteen ja lähdimme ajelulle. Kävimme Kirppakentässä. Ajoin peltoa ympäri niin kuin viimeksikin. Alussa oli virtaa enemmänkin ja meinasi pukitellakin ilosta että pääsee menemään. Heppa laski sitten raville kun vähän kiristin ohjia -nopeaa mentiin kuitenkin monta kierrosta, ehkä kymmenen yhteensä. Takaisin tullessa Tero ohjasti. Voimalle onkin kertynyt viikkojen aikana virtaa kun ei ole ehtinyt syyskiireiltä tehdä mitään. Illan rehuja jakaessani neiti ajatti issikat kauaksi ruokintahäkin luota ja joudin ripottelemaan heiniä ympäri aitausta.

Ilta on vielä melkein täysikuinen, ja näyttää tulevan ensimmäinen pakkasyö. Laidun saa jäädä auki. Siellä kun ei ole syömistä minkään vertaa.

Muskaa ulkoilttaessamme sunnittelimme tulevaa ratsastusreittiä tielaitoksen takaa. Nyt kun suon reunaa on hakattu, paljastuu näkymä suolle ja toisaalta kuiva kankaan pohja, jonne reitin saisi tehtyä. Soisimpien kohtien ylitse pitäisi kyllä perkata tie.

Ikkunasta mollottava kuu saanee minut puheliaaksi...

Yritän ensi kerraksi ottaa kuvia pörröturkeista.