Markk kävi sunnuntaina raspaamasssa Salkan hampaat lähtöä varten. Huomasin Tarttuessani neidin turpaan, että se oli kumman kova ja turvonnut. Markku tarkasti suun, eikä mitään haavaa näkynyt. Todennäköisesti allerginen reaktio jostakin -ilmeisesti kasvista, koska kyynpuremaa  ei näkynyt. Tulehduskipulääkettä olen syöttänyt eläinlääkärin ohjeen mukaan, ja nuutunut olemus on reipastunut jo.

Eilen yritin taata Salkalle ruokarauhan, ja sain narrattua Voiman alalaitumen langan taa ruokakipolla -pelkkä heinäkasa eiriittänyt. Jätin hepat, ja palasin keittämään pottuja. Vilkaisin ulos, ja, eipä yllätys: Voima seisoi muiden joukossa taas. Ihmettelen vain, miten se oli saanut alalangan veräjänpitimen irroitettua -langat olivat ehjät. Keskustelin Voiman kanssa sitten pitkään. Loukkaantunuthan se oli moisesta epäluottamuksesta.

Ulkona on vieläkin kuinen ilma: lämmintä, raikasta ja valoisaa, vaikka vain puoli kuuta näkyy enää. Kävimme laitumella iltakävelyllä otsalampun varassa, kun kuulosti siltä kuin naapurin hirvikoira olisi haukknut hevosiamme.Hevoset tulivat kuitenkin jo vastaan ihmettelemään, mitä oikein siihen aikaan laitumella teemme. Melkein olisi tehnyt mieli jäädä syysyöhön.